31.5.2021

Tutkimus: Lämpöpumppu on kannattava investointi ilman tukeakin

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että lämpöpumput ovat erittäin kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa ilman tukia. Tutkimus ehdottaa, että lämpöpumppujen hankintaan tulisi kannustaa neuvonnalla tukien sijaan, sillä ne voivat merkittävästi vähentää päästöjä ja lämmityskustannuksia.

Lämpöpumpun hankinta on taloudellisesti kannattava ratkaisu, joka maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Aalto-yliopiston vierailevan tutkijan Jussi Vimparin mukaan lämpöpumppujen hankkimiseen tulisi kannustaa neuvonnan eikä investointitukien kautta.

Lue Aalto Yliopiston uutinen artikkelin julkaisusta

Lämpöpumppu ja päästöjen vähentäminen

Suomalaisen päästöistä jopa viidennes syntyy kodin lämmittämisestä, mikä johtuu pitkälti fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Esimerkiksi Helsingissä yli puolet kaukolämmöstä tuotetaan kivihiiltä polttamalla.

Lämmityksen sähköistäminen on välttämätöntä, sillä sähkö voidaan tuottaa puhtaasti, ja tässä lämpöpumpuilla on merkittävä rooli. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että vuonna 2045 puolet lämmityksestä tulisi tuottaa lämpöpumpuilla.

Tutkimuksen tulokset

Vimparin tutkimus, joka julkaistiin Environmental Research Letters -lehdessä, selvitti, kannattaako energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen pyrkivien kaupunkien myöntää investointitukia lämpöpumppujen hankkimiseen. Tutkimuksessa vertailtiin kahdeksan suuren suomalaiskaupungin asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä näiden vaikutuksia päästöihin ja lämmityskuluihin.

Tutkimuksen mukaan lämmitykseen kului tuloista keskimäärin noin 9 prosenttia, mutta lämpöpumpun asentamisen jälkeen vain noin 4 prosenttia. Investoinnin kustannus oli keskimäärin 3 800 euroa asukasta kohden, ja takaisinmaksuaika lämmityskuluissa saavutetuilla säästöillä oli reilu kymmenen vuotta.

Linkki tutkimusartikkeliin

Investointituet vai neuvonta?

Vimpari korostaa, että lämpöpumppu on erittäin energiatehokas ja kustannustehokas lämmitysmuoto, joka tuottaa yhtä sähköyksikköä kohden jopa neljä yksikköä lämpöä. Tämän vuoksi on syytä pohtia, kannattaako lämpöpumppujen hankkimiseen todella myöntää investointitukea. Hän ehdottaa, että resursseja voisi olla järkevämpää kohdistaa tiedottamiseen ja ilmaiseen neuvontaan, erityisesti taloyhtiöille.

Asuntomarkkinoiden haasteet

Suomen asuntomarkkinat ovat kahtiajakautuneet: muuttovoittoalueilla hinnat nousevat ja asunnoista kilpaillaan, kun taas muuttotappioalueilla hinnat polkevat paikoillaan tai laskevat. Tämä vaikuttaa myös haluun investoida vihreämpään lämmitykseen. Kalliimmilla alueilla lämpöpumpun hinta voi olla alle prosentin asunnon arvosta, mutta halvimmilla alueilla se voi olla yli 10 prosenttia. Vimpari ehdottaa, että mahdolliset investointituet kannattaisi kohdistaa erityisesti näille alueille.

Suurimmat mahdolliset päästövähennykset

Vimparin analyysin mukaan lämpöpumppu voi vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosenttia. Koska lämmitys muodostaa viidenneksen suomalaisen päästöistä, lämpöpumppu on yksi merkittävimmistä teoista, joita yksilö voi tehdä päästöjen vähentämiseksi.

Tulevaisuuden tavoitteet

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kaupunkien on löydettävä kestäviä ratkaisuja lämmitykseen. Suomen lämmityspäästöt ovat yli kaksinkertaiset verrattuna Ruotsiin, jossa lämpöpumppujen käyttöönottoa vauhditettiin jo 90-luvulla polttoöljyn verotuksella. Myös Suomessa on aika ottaa merkittäviä askelia kohti kestävää lämmitystä.

Lämpöpumppu on investointi, joka ei ainoastaan vähennä kustannuksia pitkällä aikavälillä, vaan myös pienentää merkittävästi ympäristövaikutuksia. Näin ollen sen käyttöönottoa kannattaa tukea tiedottamisella ja neuvonnalla, jotta yhä useampi suomalainen voi tehdä ilmastoystävällisen valinnan.

Disclaimer: Tutkimuksen tekijä Jussi Vimpari on Apex Heatin toimitusjohtaja